- bändi on hajallaan
- suhde tyttöön jonka kanssa olen ei tunnu vakavalta
- tulevaisuus on auki ja en tiedä mihin kouluun haen
yliopisto uni
Sain kuulla että pääsin sisään yliopistoon.
En tiennyt linjaa, mutta tulin hyvin iloiseksi.
En tiennyt linjaa, mutta tulin hyvin iloiseksi.
kasvot
kasvoni ovat veltot, hymy vie voimat.
verestävät silmät, toiseuden tunne.
keho kertoo totuuden.
verestävät silmät, toiseuden tunne.
keho kertoo totuuden.
Kynäniska
Kynäniska on vakava mies. Kiusaannun, kun harppoo pitkin askelin, niska suorana läpi ruokalan ylhäisyydessään.
Pukeutuu rumaan pukuun, rinnalla kapea, haalea kravatti, katse eteen ylös ja aina ohi.
Asiallisuutensa on jotain niin suurta ja yli, että koen väistämättä ärtymystä, sillä ristiriita miehen ja maailman välillä on hyvin laaja.
Olen varma hänen moraalistaan, joka on tiukka ja ehdoton ja se lisää ärtymystäni!
Hän tietää kuinka elää kunnolla ja oikein. Saatana! Sanokaa joku hyvä ihminen hänelle:
avuton apina, oikea totuuden torvi.
Kerran kuivalla tunnilla, koitti suuttua minulle, ihan syystä.
Ähisi, koittu korottaa ääntään ja käveli luokseni.
Katsoin häneen ja ensin minua huvitti, vaan sitten muutuin vakavaksi huomatessani silmissään vain sumua, vailla tarvittavaa tunnetta elämään.
Tunsin surua.
Pukeutuu rumaan pukuun, rinnalla kapea, haalea kravatti, katse eteen ylös ja aina ohi.
Asiallisuutensa on jotain niin suurta ja yli, että koen väistämättä ärtymystä, sillä ristiriita miehen ja maailman välillä on hyvin laaja.
Olen varma hänen moraalistaan, joka on tiukka ja ehdoton ja se lisää ärtymystäni!
Hän tietää kuinka elää kunnolla ja oikein. Saatana! Sanokaa joku hyvä ihminen hänelle:
avuton apina, oikea totuuden torvi.
Kerran kuivalla tunnilla, koitti suuttua minulle, ihan syystä.
Ähisi, koittu korottaa ääntään ja käveli luokseni.
Katsoin häneen ja ensin minua huvitti, vaan sitten muutuin vakavaksi huomatessani silmissään vain sumua, vailla tarvittavaa tunnetta elämään.
Tunsin surua.
oppitunti
Istummme kahden saunassa
lyön kiuasta
ja samassa
nojaa vasten varttani
koiran avoimuudella
Koira ja lapsi
kaltaisikseen tahdon taas tulla.
lyön kiuasta
ja samassa
nojaa vasten varttani
koiran avoimuudella
Koira ja lapsi
kaltaisikseen tahdon taas tulla.
yö trapetsilla
Kiikuin suuren trapatsin varassa, jalkojeni alla palikka. Otin vauhtia hurjasti, nautin vallattomasta keinumisesta ja olin hyvin innoissani ja iloinen. Sain vihdoin kiikkua sydämeni kyllyydestä! Tätä olin odottanut jo kauan!
Kaverini katsoi alhaalta maasta anovasti ja halusi yhtyä hauskanpitoon. Huutelin jotain rohkaisevaa korkeuksista jotta hänkin rohkenisi.
Nautin sydämeni kyllyydestä ja olin enemmän kuin onnellinen. Kiikuin kohti avaraa yötaivasta ja syöksyin alas kohti pimeätä maata. Vaarallista, mutta nautin sen tuomasta kiihkosta, vereni kohisi hurjasti suonissani. Tunsin elämän voimani olevan hyvin vahva, kierros kierrokselta kiihdyttäessäni kohti taivaita ja taas tuulen läpi kohti mustaa maata.
Lisäsin vauhtiani kunnes se oli niin kova, että en erottanut enää taivasta ja maata vaan kaikki oli yhtä vilinää ja vereni kohisi kuin myrsky. Olin ekstaasissa.
Yön katuvalot piirsivät hurjaa viivaa mustaa taivasta vasten. Rakastin sitäkin ja silmäni laajenivat ilosta, suuni leveni, hampaani näkyivät ja hymykuoppani syvenivät.
Tältä tuntuu elämä.
Kaverini katsoi alhaalta maasta anovasti ja halusi yhtyä hauskanpitoon. Huutelin jotain rohkaisevaa korkeuksista jotta hänkin rohkenisi.
Nautin sydämeni kyllyydestä ja olin enemmän kuin onnellinen. Kiikuin kohti avaraa yötaivasta ja syöksyin alas kohti pimeätä maata. Vaarallista, mutta nautin sen tuomasta kiihkosta, vereni kohisi hurjasti suonissani. Tunsin elämän voimani olevan hyvin vahva, kierros kierrokselta kiihdyttäessäni kohti taivaita ja taas tuulen läpi kohti mustaa maata.
Lisäsin vauhtiani kunnes se oli niin kova, että en erottanut enää taivasta ja maata vaan kaikki oli yhtä vilinää ja vereni kohisi kuin myrsky. Olin ekstaasissa.
Yön katuvalot piirsivät hurjaa viivaa mustaa taivasta vasten. Rakastin sitäkin ja silmäni laajenivat ilosta, suuni leveni, hampaani näkyivät ja hymykuoppani syvenivät.
Tältä tuntuu elämä.
uudenlaista teatteria
Astuin peremmälle sementtiseen rakennukseen. Ovet olivat korkeat ja tehty raudasta. Oli ensi-illan aika. Rakennuksen seinillä roikkui punaisia samettiverhoja. Sisällä oli hämärää. Käävelin lipunmyynnin ohi kuin huomaamatta. Astuin sisällä teatterisaliin joka muistutti koulun liikuntasaleja. Ainoana erona oli, että teatterisali oli puolta matalempi ja reunoja kiersi samennettut lasiruudut joista paistoi harmaata valoa.
Esitys alkoi. Tarkoitukseni ei ollut tulla sitä katsomaan.
Istuin alas, mutta pian katsojat otettiin mukaan esitykseen, joka muistutti performanssia. Jokainen katsoja istui omaan pieneen vaunuunsa, jotka liikkuivat pyöreää kehää salia ympäri, toinen toistaan seuraten. Vauhti kasvoi hyvin voimakkaaksi ja esitys alkoi. En pysty muistamaan esityksestä mitään.
Jälkikäteen ihastelin uudenlaista teatterikokemusta ja olin tapauksesta mielissäni.
Esitys alkoi. Tarkoitukseni ei ollut tulla sitä katsomaan.
Istuin alas, mutta pian katsojat otettiin mukaan esitykseen, joka muistutti performanssia. Jokainen katsoja istui omaan pieneen vaunuunsa, jotka liikkuivat pyöreää kehää salia ympäri, toinen toistaan seuraten. Vauhti kasvoi hyvin voimakkaaksi ja esitys alkoi. En pysty muistamaan esityksestä mitään.
Jälkikäteen ihastelin uudenlaista teatterikokemusta ja olin tapauksesta mielissäni.
minun vuoroni
Istun pulpetissa alakoulun luokassa.
Puheenaiheena on: miksi tulen isona?
Kukin kertoo vuorollaan, omalta paikaltaan.
Vuoroni koitti ja sanoin vaikeroiden: en halua puhua asiasta, se on liian itsekästä.
Sujautin kädet sinisten haalareiden rintataskuihin.
Taskuista löytyi vaaleita nippusiteitä joita aloin läpsyttelemään kohoilevaa rintaani vasten.
Puheenaiheena on: miksi tulen isona?
Kukin kertoo vuorollaan, omalta paikaltaan.
Vuoroni koitti ja sanoin vaikeroiden: en halua puhua asiasta, se on liian itsekästä.
Sujautin kädet sinisten haalareiden rintataskuihin.
Taskuista löytyi vaaleita nippusiteitä joita aloin läpsyttelemään kohoilevaa rintaani vasten.
kaksi naista
Istuimme kahden rinteessä
jalkansa minun sylissä.
Katsoimme yhdessä taivasta
punaista usvaa ja niitä värejä.
Tunsin syyllisyyttä toisesta
vielä tapaamattomasta
vai tavatusta
mitäpä sillä on väliä.
Menen toisaalle
suljen oven, käännän lukkoa
kieli ei liiku, vaan on jumissa.
Etsin turvaa sisältä
pienestä puisesta kopista.
jalkansa minun sylissä.
Katsoimme yhdessä taivasta
punaista usvaa ja niitä värejä.
Tunsin syyllisyyttä toisesta
vielä tapaamattomasta
vai tavatusta
mitäpä sillä on väliä.
Menen toisaalle
suljen oven, käännän lukkoa
kieli ei liiku, vaan on jumissa.
Etsin turvaa sisältä
pienestä puisesta kopista.
virikkeettömyys
Voiko ihminen kuolla virikkeiden vähyyteen?
Voiko sydän pysähtyä elämän vähyydestä?
Mielessäni käy ajatus pystyynkuolemisesta.
Se on kuulemma pahin tapa kuolla.
Näinä hetkinä silmät eivät näe elämää vaan suorittamista.
Huokaan syvään ja suoritus saa jatkoa
Menen hissiin ja painan k1.
Katson peiliin ja ravistelen päätäni, jotta jokin liikkuisi - edes fyysisesti.
Palaan takaisin, jatkat romun asettelua niille kuuluville paikoille.
Pian katson kelloon ja varmistan:
kyllä - aika kuluu.
Voiko sydän pysähtyä elämän vähyydestä?
Mielessäni käy ajatus pystyynkuolemisesta.
Se on kuulemma pahin tapa kuolla.
Näinä hetkinä silmät eivät näe elämää vaan suorittamista.
Huokaan syvään ja suoritus saa jatkoa
Menen hissiin ja painan k1.
Katson peiliin ja ravistelen päätäni, jotta jokin liikkuisi - edes fyysisesti.
Palaan takaisin, jatkat romun asettelua niille kuuluville paikoille.
Pian katson kelloon ja varmistan:
kyllä - aika kuluu.
uni anu
näin sinusta unta pikkusisko.
unessa sanoin rakastavani sinua
- et kuullut sitä
sanoin uudestaan rakastavani sinua
nostit katseesi,
silmäsi olivat muuttuneet surusta tummiksi,
ja niiden alle oli syntynyt tummat silmäpussit.
Sinä aamuna olin huolissani sinusta.
unessa sanoin rakastavani sinua
- et kuullut sitä
sanoin uudestaan rakastavani sinua
nostit katseesi,
silmäsi olivat muuttuneet surusta tummiksi,
ja niiden alle oli syntynyt tummat silmäpussit.
Sinä aamuna olin huolissani sinusta.
se puhelu
isä soitti - mummi kuoli
antti soitti
ja anu vastasi - vaihteeksi
siellä sataa
täällä sataa
mummi ei ollut niin läheinen
ei se tuntunut miltään
se kuolema
mutta keltainen jaffa ja ruskeat rusinat - ne toimivat
nyt ja aina
vaikka vitsiä nyt väännettiin, näin myöhemmin:
muistatko, kun antoi kuivia rusinoita ja sitä väljää limua?
antti soitti
ja anu vastasi - vaihteeksi
siellä sataa
täällä sataa
mummi ei ollut niin läheinen
ei se tuntunut miltään
se kuolema
mutta keltainen jaffa ja ruskeat rusinat - ne toimivat
nyt ja aina
vaikka vitsiä nyt väännettiin, näin myöhemmin:
muistatko, kun antoi kuivia rusinoita ja sitä väljää limua?
sunnuntaina
pääni on sumussa
jalkani ovat tokkurassa
Söin kebabbia ja salaatinlehtiä
ja etsin päivän lehteä
hänen silmänsä olivat neulat
samalla elottomat
ja hän puhui hitaasti ja takerrellen
toisella oli terävä pää ja kapeat huulet
katseessa elämää ja sen vimmaa
nyt mietin - minä tässä - mitä tässä on?
On ainakin pää ja silmät
koko systeemi on hyvin sotkussa
itseaiheutetusti - toivottu tilanne.
jalkani ovat tokkurassa
Söin kebabbia ja salaatinlehtiä
ja etsin päivän lehteä
hänen silmänsä olivat neulat
samalla elottomat
ja hän puhui hitaasti ja takerrellen
toisella oli terävä pää ja kapeat huulet
katseessa elämää ja sen vimmaa
nyt mietin - minä tässä - mitä tässä on?
On ainakin pää ja silmät
koko systeemi on hyvin sotkussa
itseaiheutetusti - toivottu tilanne.
pako
Myöhästyn linjurista. Lähden kävelemäään kehää, koitan saada kyydin lennosta siinä onnistumatta. Jatjan matkaani jalkaisin pölisevällä kehällä. Tovin käveltyäni näen varastorakennuksen tien varrella ja kipuan sisään verkkoikkunan reijästä. Varaston korkeat hyllyt seisoivat suorissa linjoissa ja himmeää valoa loistaa raollaan olevista liukuovista. Tiputtaudun ikkunalaudalta varovasti pölyävälle hiekkalattialle. Erotan rakennuksen edessä olevat ihmiset.
Kävelen varoen ikkunalaudalta erottamani pyörätunkion luokse, valitsen sopivan ajokin ja lähden kävelemään kohti valoa.
Pihalla olleet ihmiset ovat kaikonneet ja mies ovien luona huomaa minut.
Hän näyttää varaston huoltomieheltä ja hänen kasvonsa on ruskean karvan peitossa.
Hän katsoo minua yllätetyn ihmisen pelokkain silmin ja tiedustelee epäillen: milläs asioilla sinä olet täällä?
Omilla asioilla noutamassa pyörää. Hän kääntyy, käskee katseellaan minun odottaa ja kipaiseen viereiseen rakennukseen. Palatessaan hänellä on kädessään kamerakännykkä ja hän alkaa ottaa sillä kuvia minusta. Peitän kasvoni punavalkoisella ferrari paidallani.
Kuvattuaan mies halusi näyttää tekeleitään minulle ja totean onnekseni niiden olevan varsin huonoja. Kuvissa näkyi vain punavalkoista hihaani sekä toisessa pääni joka näytti suurelta pikseliltä. Kuvaaja näytti tyytyväiseltä ja tunsin tilaisuuden paeta.
Pakooni ei liiittynyt pelkoa, vaan olin varma että onnistun. Lähdin juoksemaan metsäistä polkua väistellen puita ja kiviä nokkelasti.
Tunsin että mies seurasi minua pienen välimatkat päässä. Silloin tällöin pysähdyin ja kaivoin juurisesta maasta tarkoitukseen nähden suhteettoman isoja kiviä, joita viskoin umpimähkään takanani olevaan kuusikkoon. Kuulostelin - Osui ja upposi?
Ei. Jatkoin sokkeloista metsäpolkua ylärinteeseen, pysähdyin taas ja aloin kaivaa maata. Tällä kertaa kivet sinkoili suurella vimmalla, solkenaan perä perään alarinteeseen. Uskon tämän toiminnan laannuttaneen takaa-ajajani ajovietin ja tehneen luovutuspäätöksen todeten: liian vaarallinen, taikka hyvin hullu.
Palasin takaisin pöllyävälle hiekkatielle ja mieleeni juolahti, että olisi asiallista ilmoittaa odottaville kavereilleni, että tulen myöhästymään odottamattomien tapahtumien johdosta.
Kävelen varoen ikkunalaudalta erottamani pyörätunkion luokse, valitsen sopivan ajokin ja lähden kävelemään kohti valoa.
Pihalla olleet ihmiset ovat kaikonneet ja mies ovien luona huomaa minut.
Hän näyttää varaston huoltomieheltä ja hänen kasvonsa on ruskean karvan peitossa.
Hän katsoo minua yllätetyn ihmisen pelokkain silmin ja tiedustelee epäillen: milläs asioilla sinä olet täällä?
Omilla asioilla noutamassa pyörää. Hän kääntyy, käskee katseellaan minun odottaa ja kipaiseen viereiseen rakennukseen. Palatessaan hänellä on kädessään kamerakännykkä ja hän alkaa ottaa sillä kuvia minusta. Peitän kasvoni punavalkoisella ferrari paidallani.
Kuvattuaan mies halusi näyttää tekeleitään minulle ja totean onnekseni niiden olevan varsin huonoja. Kuvissa näkyi vain punavalkoista hihaani sekä toisessa pääni joka näytti suurelta pikseliltä. Kuvaaja näytti tyytyväiseltä ja tunsin tilaisuuden paeta.
Pakooni ei liiittynyt pelkoa, vaan olin varma että onnistun. Lähdin juoksemaan metsäistä polkua väistellen puita ja kiviä nokkelasti.
Tunsin että mies seurasi minua pienen välimatkat päässä. Silloin tällöin pysähdyin ja kaivoin juurisesta maasta tarkoitukseen nähden suhteettoman isoja kiviä, joita viskoin umpimähkään takanani olevaan kuusikkoon. Kuulostelin - Osui ja upposi?
Ei. Jatkoin sokkeloista metsäpolkua ylärinteeseen, pysähdyin taas ja aloin kaivaa maata. Tällä kertaa kivet sinkoili suurella vimmalla, solkenaan perä perään alarinteeseen. Uskon tämän toiminnan laannuttaneen takaa-ajajani ajovietin ja tehneen luovutuspäätöksen todeten: liian vaarallinen, taikka hyvin hullu.
Palasin takaisin pöllyävälle hiekkatielle ja mieleeni juolahti, että olisi asiallista ilmoittaa odottaville kavereilleni, että tulen myöhästymään odottamattomien tapahtumien johdosta.
Uni äidistä
Äiti istuu makkarissa sängyn reunalla ja virkkaa. Sängylle on levitetty vanha kaunis ruudullinen luonnonvalkea päiväpeitto. Astun varovasti sängyn vierelle - en halua häiritä. Pian hän huomaa minut ja jatkaa katse käsitöissään. Pian ymmärrän ettei hän nää minua, sillä silmäluomet ovat kiinni. Äiti virkkaa silmät kiinni.
Odotan ja katselen, kunnes nostaa katseensa neuleesta. Luomien päälle on maalattu silmät mustalla kajalilla. Silmät näyttivät rujosti piirretyiltä nuken silmiltä. Ei, vaan ne olivat kuolleet silmät luomilla. Hän katsoi minua jähmettyneesti - katseessa avuttomuus ja suru oli hyvin läsnä. Katsoin häntä vuorostaan surun täyttämin silmin.
Odotan ja katselen, kunnes nostaa katseensa neuleesta. Luomien päälle on maalattu silmät mustalla kajalilla. Silmät näyttivät rujosti piirretyiltä nuken silmiltä. Ei, vaan ne olivat kuolleet silmät luomilla. Hän katsoi minua jähmettyneesti - katseessa avuttomuus ja suru oli hyvin läsnä. Katsoin häntä vuorostaan surun täyttämin silmin.
sen hyväksyn
Katsoin suo silmiin, niin kauniisiin
ja näin, kuolon saapuvan.
Sä mennyt oot, sen hyväksyn,
mutta kuitenkin, suo ain kaipaan, jäät sieluuni
elämään.
Olen hukassa, en eteen enää nää
koitan silti, kovasti yrittää.
Kaipuuni kauneuteen, ohjailee kai kulkuain
kohti kotia, tuntematonta.
Isä lähelläin, silti toisaalla
koitan toistuvasti, luokseen kurkottaa.
Katseen saan torjuvan, sen hyväksyn
ja jatkan eteenpäin, rakkauden voimalla.
ja näin, kuolon saapuvan.
Sä mennyt oot, sen hyväksyn,
mutta kuitenkin, suo ain kaipaan, jäät sieluuni
elämään.
Olen hukassa, en eteen enää nää
koitan silti, kovasti yrittää.
Kaipuuni kauneuteen, ohjailee kai kulkuain
kohti kotia, tuntematonta.
Isä lähelläin, silti toisaalla
koitan toistuvasti, luokseen kurkottaa.
Katseen saan torjuvan, sen hyväksyn
ja jatkan eteenpäin, rakkauden voimalla.
terät
Kävelen hämärässä luolassa eteenpäin varovaisesti.
Soihdun tuli valaisee lepattaen kulkuani ja ilahdun nähdessäni kirkasvetisen lammen hieman alempana suvannossa. Uteliaisuuteni herää ja rohkaisee riisuuntumaan alasti ja kastautumaan kirkkauteen. Vesi tuntuu viileältä vaalealla ihollani. Pysähdyn paikalleni kohtaan jossa vesi koskettaa alkavaa kaulaani.
Elävä pinta heijastelee kirkkaita pinta-aaveita luolan rosoiseen kattoon. Kauneuden jälkeen katseeni palaa hitaasti sinertävän tummuvaan veteen, pinnan alle kunnes jähmettyy paikalleen. Lampi on täynnä veitsen teräviä sirpaleita, jotka leijuvat paikallaan veden painottomuudessa.
Ansa
Myöhäistä liikkua
jos liikahdan
viiltävät ihoni joka puolelta
Kuolen jos liikahdan
Tähän en voi silti jäädä
enkä jää
vaan nousen nopeasti ja katson ruumistani:
ihoni on vaalea ja naarmuton
En vuoda eikä minuun satu
mutta ihossani roikkuu isoja
vihreitä iilimatoja
Pelästyn kipua
jota en tunne
Madot eivät vahingoita minua
vaikka purevat lihaani
Nypin varovasti ja ripeästi irti
tuntematta kipua jota pelkäsin.
Soihdun tuli valaisee lepattaen kulkuani ja ilahdun nähdessäni kirkasvetisen lammen hieman alempana suvannossa. Uteliaisuuteni herää ja rohkaisee riisuuntumaan alasti ja kastautumaan kirkkauteen. Vesi tuntuu viileältä vaalealla ihollani. Pysähdyn paikalleni kohtaan jossa vesi koskettaa alkavaa kaulaani.
Elävä pinta heijastelee kirkkaita pinta-aaveita luolan rosoiseen kattoon. Kauneuden jälkeen katseeni palaa hitaasti sinertävän tummuvaan veteen, pinnan alle kunnes jähmettyy paikalleen. Lampi on täynnä veitsen teräviä sirpaleita, jotka leijuvat paikallaan veden painottomuudessa.
Ansa
Myöhäistä liikkua
jos liikahdan
viiltävät ihoni joka puolelta
Kuolen jos liikahdan
Tähän en voi silti jäädä
enkä jää
vaan nousen nopeasti ja katson ruumistani:
ihoni on vaalea ja naarmuton
En vuoda eikä minuun satu
mutta ihossani roikkuu isoja
vihreitä iilimatoja
Pelästyn kipua
jota en tunne
Madot eivät vahingoita minua
vaikka purevat lihaani
Nypin varovasti ja ripeästi irti
tuntematta kipua jota pelkäsin.
työntymä
Elämää ja sen voimaa, voimaa joka tempaa
tempaa parempaan.
Entä
toivo joka tarttuu tai
tauti joka tappaa
t-kirjain tekee tuloaan:
taantuma, tunteet, toivo
Taantuma on tylsä tyyppi
mutta
sen ollessa valta
se saattaa
tahtomattaan ja vahingossa työntää
tapaamaan toinen toistaan
tilanteisiin
joissa kohdataan.
Tahtomattaan tekee taantuma työntymän
jossa luontoaan vastaan toimiikin ihmiselle hyväksi.
tempaa parempaan.
Entä
toivo joka tarttuu tai
tauti joka tappaa
t-kirjain tekee tuloaan:
taantuma, tunteet, toivo
Taantuma on tylsä tyyppi
mutta
sen ollessa valta
se saattaa
tahtomattaan ja vahingossa työntää
tapaamaan toinen toistaan
tilanteisiin
joissa kohdataan.
Tahtomattaan tekee taantuma työntymän
jossa luontoaan vastaan toimiikin ihmiselle hyväksi.
kenkäpuhelin
Luulin, että kenkäpuhelimia ei käytä kukaan
mies tunnelissa ja umpitunnelissa - ei uutta
mutta puhui kenkäänsä
puhui kiivaasti
vasen sukkka jalassa ja minä junassa seurasimme
tahdoimme tai emme
sukka likaantui lattiasta ja minä ilahduin näkymästä.
mies tunnelissa ja umpitunnelissa - ei uutta
mutta puhui kenkäänsä
puhui kiivaasti
vasen sukkka jalassa ja minä junassa seurasimme
tahdoimme tai emme
sukka likaantui lattiasta ja minä ilahduin näkymästä.
veren sokeri
Kun näen teidät yhdessä
kävelemässä tai kodissa
miksei vaikka Porissa
tai risukorissa
Näen huolenpitoa
näen rakkautta
näen lämpöä
Voiko sitä muuta ihminen toivoa?
Voi, mutta turhaan.
kävelemässä tai kodissa
miksei vaikka Porissa
tai risukorissa
Näen huolenpitoa
näen rakkautta
näen lämpöä
Voiko sitä muuta ihminen toivoa?
Voi, mutta turhaan.
devil in disguise
Istun kahvi oikessa kädessä
kirja vasemmassa
pää hieman kallellaan kohti pöytää – keskittynyt olemus
Mieleni sukeltelee sumussa
pehmeän miellyttävässä unenlaisessa aineessa
kehoni käsi koittaa ohjata harhailevaa ja hedonistista huomiotani
muttei onnistu
mind power
leijun ikkunan toisella puolella sumussa
minne oli mieleni minua vielmässä?
tarkennun kaksikkoon
seisoskelevat epämääräisessä olemuksessaan harmaan Opelin vierellä
Rujompi imee sätkää suurella sydämellä
toinen avaa kontin, kaivaa ryysyjä, esittelee niitä ja
pukee päälle säälittävimmät
Vaisto nostaa ylös
puen päälle niin nopesti
- vain aamukömpelö voi tehdä tämän näin hitaasti
lehti hyllyyn, hujan hajan
muki laukkuun
liukuportaat alas
ja ulos
Etupihalla sumussa
mieleni jossain muualla
käännyn katsomaan taakseni
Ikkunasta katsoo minä
kirja vasemmassa
pää hieman kallellaan kohti pöytää – keskittynyt olemus
Mieleni sukeltelee sumussa
pehmeän miellyttävässä unenlaisessa aineessa
kehoni käsi koittaa ohjata harhailevaa ja hedonistista huomiotani
muttei onnistu
mind power
leijun ikkunan toisella puolella sumussa
minne oli mieleni minua vielmässä?
tarkennun kaksikkoon
seisoskelevat epämääräisessä olemuksessaan harmaan Opelin vierellä
Rujompi imee sätkää suurella sydämellä
toinen avaa kontin, kaivaa ryysyjä, esittelee niitä ja
pukee päälle säälittävimmät
Vaisto nostaa ylös
puen päälle niin nopesti
- vain aamukömpelö voi tehdä tämän näin hitaasti
lehti hyllyyn, hujan hajan
muki laukkuun
liukuportaat alas
ja ulos
Etupihalla sumussa
mieleni jossain muualla
käännyn katsomaan taakseni
Ikkunasta katsoo minä
matkoillani
metrossa:
tytöt istui eteeni
Katsoin ulos ikkunasta, kuuntelin korvalappuja, ei
kuutelin heitä
mutta katse tunnelissa tai lasissa
tarkkailivat kaulaa
katseeni ikkunassa tai lasissa,
he olivat jo katsein kiinni kurkkussa.
nielaus.
bussissa:
keskellä linjuria, katse ulos päin
kunnes pyysi ojentamaan liinan - kenelle?
käännös,
edessä verinen mies.
metrossa:
sotkuinen ja sekava tyttö
kääntyi
tuijotti otsaani, silmiini, otsaani,
oli löytänyt jotain hyvin merkillistä, ehkä vaarallista?
alkoi nauhoittamaan rupatteluamme
niin etten voinut olla matkalla.
tytöt istui eteeni
Katsoin ulos ikkunasta, kuuntelin korvalappuja, ei
kuutelin heitä
mutta katse tunnelissa tai lasissa
tarkkailivat kaulaa
katseeni ikkunassa tai lasissa,
he olivat jo katsein kiinni kurkkussa.
nielaus.
bussissa:
keskellä linjuria, katse ulos päin
kunnes pyysi ojentamaan liinan - kenelle?
käännös,
edessä verinen mies.
metrossa:
sotkuinen ja sekava tyttö
kääntyi
tuijotti otsaani, silmiini, otsaani,
oli löytänyt jotain hyvin merkillistä, ehkä vaarallista?
alkoi nauhoittamaan rupatteluamme
niin etten voinut olla matkalla.
uni
Olin töissä lihalähettinä, kuljetusautonani toimi Ford Cortina, lastina umpiopakattua raakaa lihaa. Pysäköin auton erään puiston viheriölle, nappasin käden mittaisen lihapötkön matkaan ja lähdin toimittamaan asiaa.
Tilaaja odotteli minua sokkeloisessa, harmaalla, melkeinpä pimeällä kujalla, ruman talon takaovella. Olin hyvin helpottunut perillepääsystäni.
Palattuani puistoon huomasin auton olevan poissa.
Katsoin nurmen pintaa ja aloin erottaa auton osia välimatkojen päässä.
Autoni oli purettu ja siitä oli rakennettu taideteos, joka näytti epämääräiseltä mutta ylevältä.
Valokeilat oli upotettu nurmeen niin että ne katsoivat viistosti taivasta kohden, katto oli leikattu taitavasti irti, niin että jos autossa nyt istuisi, vain kaula ja pää näkyisi.
Olin hyvin hämilläni. Miten toimitan loput lähetykset? Missä olivat loput lihakimpaleeni?
Katselin ympärilleni.
Nurmella oleili kaksi taiteilijaa, leijuin heidän luokse.
Koitin kysellä tietoja tapahtuneesta, vastauksiksi sain vain vuoron perään öninää ja ynähdyksiä, lopulta tilanteen edettyä he vaivaantuivat ja alkoivat pyörittellä silmiään kiivaasti, muttei vihaisesti.
Aivan kuin olisimme puhuneet eri kieliä, lisäksi osoitttautui että he olivat kannaltani hyvin epämiellyttäviä ihmisiä.
Ymmärsin että he pitivät tärkeämpänä omaa työtään; teosta, kuin minun lähetintyötäni.
Hätäännyin tilanteesta niin etten tiennyt mitä tehdä.
Tilaaja odotteli minua sokkeloisessa, harmaalla, melkeinpä pimeällä kujalla, ruman talon takaovella. Olin hyvin helpottunut perillepääsystäni.
Palattuani puistoon huomasin auton olevan poissa.
Katsoin nurmen pintaa ja aloin erottaa auton osia välimatkojen päässä.
Autoni oli purettu ja siitä oli rakennettu taideteos, joka näytti epämääräiseltä mutta ylevältä.
Valokeilat oli upotettu nurmeen niin että ne katsoivat viistosti taivasta kohden, katto oli leikattu taitavasti irti, niin että jos autossa nyt istuisi, vain kaula ja pää näkyisi.
Olin hyvin hämilläni. Miten toimitan loput lähetykset? Missä olivat loput lihakimpaleeni?
Katselin ympärilleni.
Nurmella oleili kaksi taiteilijaa, leijuin heidän luokse.
Koitin kysellä tietoja tapahtuneesta, vastauksiksi sain vain vuoron perään öninää ja ynähdyksiä, lopulta tilanteen edettyä he vaivaantuivat ja alkoivat pyörittellä silmiään kiivaasti, muttei vihaisesti.
Aivan kuin olisimme puhuneet eri kieliä, lisäksi osoitttautui että he olivat kannaltani hyvin epämiellyttäviä ihmisiä.
Ymmärsin että he pitivät tärkeämpänä omaa työtään; teosta, kuin minun lähetintyötäni.
Hätäännyin tilanteesta niin etten tiennyt mitä tehdä.
Puhe
Olimme saunassa kahdestaan, kun Ari kysyi onko bändillämme menoa helmikuun alussa. Tarkasstelin päässäni olevaa keikkakalenteria ja se löi tyhjää. Mutisin hieman ja totesin olevan tyhjää. Seuraava kysymys oli: tuletko mun bestmaniksi? Kakistelin jotain ja taisin heittää lisää löylyä. Aluksi bestmanin suuri vastuu pelotti minua, mutta kun kuulin että Marin sisko hoitaa myös käytännön järjestelyjä, niin huokaisin helpotuksesta. Olette elävä, rohkea pari, joka uskaltaa jatkaa elämäänsä ja toteuttaa suunnitelmiaan, vaikeista ajoista huolimatta. En voi muuta kuin ihailla tuota suhdetta Uskon että Ari on perinyt periksiantamattomuutensa ja positiivisuutensa edesmenneeltä äidiltään Taimilta, joka oli lujatahtoinen taistelija sekä isältään Aimolta, ja Mari omilta vanhemmiltaan. runo: Kun näen teidät yhdessä, kävelemässä tai kodissa miksei vaikka Porissa tai risukorissa Näen huolenpitoa. Näen rakkautta. Näen lämpöä Mitä muuta sitä voisi toivoa? Siskon nimi on Anni, äiti Hilkka ja isä on Ari
hetkiä
Kaksi päivää sitten mies käveli kadun yli Hakaniemessä, siinä kohtaa jossa puuron hiutaleita on ripoteltu pieniin kinoksiin ilmaritilän ja katukiven juureen.
Heilautti kättään autolle joka pysähtyi punaisiin, loikki auton kylkeen, ojensi käden sisään, kosketti toisiaan, aika pysähtyi, muut näki keltaista
***
Ennen valoja huomasin naisen vihrästä vaunusta, hän puhui kameraan, oli silminnähden ilahtunut.
***
Ennen vihreää asioin Kansaneläke jossain.
En ollut anomassa eläkettä, vielä.
Selvitin asiaani virkailijalle, katseeni tuli pienestä kulmasta ja hän nielaisi.
Seikka hämmensi siinä määrin, että kela-naamari ylle,
suuntasin katseeni vuoroin välilasiin ja hänen silmälasiin.
***
Rauhallinen tila, tunnelma odottava, taustalla hieman haaleaa huilumusiikkia.
Ajankulukseni tarkkailin syrjäkarein toisia ja arvailin heidän syitään.
Heilautti kättään autolle joka pysähtyi punaisiin, loikki auton kylkeen, ojensi käden sisään, kosketti toisiaan, aika pysähtyi, muut näki keltaista
***
Ennen valoja huomasin naisen vihrästä vaunusta, hän puhui kameraan, oli silminnähden ilahtunut.
***
Ennen vihreää asioin Kansaneläke jossain.
En ollut anomassa eläkettä, vielä.
Selvitin asiaani virkailijalle, katseeni tuli pienestä kulmasta ja hän nielaisi.
Seikka hämmensi siinä määrin, että kela-naamari ylle,
suuntasin katseeni vuoroin välilasiin ja hänen silmälasiin.
***
Rauhallinen tila, tunnelma odottava, taustalla hieman haaleaa huilumusiikkia.
Ajankulukseni tarkkailin syrjäkarein toisia ja arvailin heidän syitään.
polydipsi
M: Senkin doku!
Olet taas juonut koko kukkakannun tyhjäksi!
Milläs me nyt kastellaan nämä koko huushollin kukat, kun kaivo on kuiva ja putket on jäässä?
P: Joo, oli kauhee pohmelo, kankkunen, jysäri, krabbis, kanuuna - oli pakko saada tasari.
Kipasen hakemassa Vichyvettä
M: Vai niin, jaaha, muista ottaa vähähappoista taikka hapotonta
(ti 3.2.09 klo: 1.11)
Olet taas juonut koko kukkakannun tyhjäksi!
Milläs me nyt kastellaan nämä koko huushollin kukat, kun kaivo on kuiva ja putket on jäässä?
P: Joo, oli kauhee pohmelo, kankkunen, jysäri, krabbis, kanuuna - oli pakko saada tasari.
Kipasen hakemassa Vichyvettä
M: Vai niin, jaaha, muista ottaa vähähappoista taikka hapotonta
(ti 3.2.09 klo: 1.11)
Työhakemus
Arvoisa työnantaja,
Etsin osa- tai väliaikaista, mielellään aikaista, tyyliltään ajatonta, hyvin sulavaa tointa pitkine siestoineen.
Vastaan otetaan myös sijaisuudet ja sijattomuudet, sekä muut osattomat toimet, sillä näen nälkää ja ödeemani on pahenemaan päin, eritoten toverini silmät syyttelevät minua solkenaan, koska heidän parisuhde on joutunut koetukselle jatkuvien harhojen vuoksi, joihin minulla ei mielestäni ole osaa eikä arpaa, vaikka he toista väittävätkin.Etsin osa- tai väliaikaista, mielellään aikaista, tyyliltään ajatonta, hyvin sulavaa tointa pitkine siestoineen.
Ystävällisin Terveisin
Maha Laukku
(ti 3.2.09 klo: 0.50)
Päivällä oli hyvä olla
Jaakon kanssa kahvia juotiin, rupateltiin ja suunniteltiin tulevaa
Jaakon kanssa kahvia juotiin, rupateltiin ja suunniteltiin tulevaa
Suunnat oli selvillä
Iltaa kohti ahdistaa alkoi, mietteet pyöri mielessäni
Puhelu
Suhdetta pyöritän, sen tilaa ja loppua, onko ajatusta tapailla, jos siitä vaivaa saa, vaikka iloakin, hyvästi tuntui kolkolta.
Paras jutella asiasta
(ke 28.1 0:25 )
tuuma
Tänään tuumailin sanontaa "elämä on lyhyt"
Olen alkanut uskoa hokemaan
En tiedä onko se tehnyt minusta paremman, enemmän hetkessä kiinni olevan.
Entä jos elämä on pitkä ja tuntuu pitkältä
Onko ideaali hetkessä eläjä?
Entä jos vaeltelee usein muistoissaan, sielu enemmän nostalgiasta nauttiva
Onko pohtimisen väärti, mitä näiden vuosien jälkeen?
Päädyin ajatukseen, että tuonpuolleisia voi pohtia,
kunhan ajatusten paino pysyy tällä puolen.
(25. tammikuuta 2009 kello 19:35 )
En tiedä onko se tehnyt minusta paremman, enemmän hetkessä kiinni olevan.
Entä jos elämä on pitkä ja tuntuu pitkältä
Onko ideaali hetkessä eläjä?
Entä jos vaeltelee usein muistoissaan, sielu enemmän nostalgiasta nauttiva
Onko pohtimisen väärti, mitä näiden vuosien jälkeen?
Päädyin ajatukseen, että tuonpuolleisia voi pohtia,
kunhan ajatusten paino pysyy tällä puolen.
(25. tammikuuta 2009 kello 19:35 )
Bear like
Mies oli iso möhkäle, musta nahkalakki kallellaan vasemmalle, hiukset vähän pystyssä sivulle, muttei sotkussa, posket valui joka suuntaan, kuin doggi, katseessa oli nirvanaa, unenomaista laiskaa levollisuutta, mutta ryhti ei ollut silti täysin huono.
Rauhallienen ja tasapainoinen mies
Takkinsa niskassa luki "Bear Like"
Juuri niin.
(21. tammikuuta 2009 kello 19:03 )
asemat
Rautatientorilla bella istui syliini
Kaisaniemessä hän kuiskasi: "Adieu"
Hakaniemessä nielaisin
Sörnäisissä juoppo mongersi "jees söör!" "jees söör!"
Satamassa vanha mies valoi uskoa, vastasin samalla mitalla
Kuolosaaressa kulotettiin rovioita, olooni tuli kalman kankea
Herttoniemessä menin taas veltoksi
Kiimatiellä näin parin harrastavan kielaria, erikoinen peli
Itarakeskuksessa oli alennusmyynnit
Seuraavana juna haarautui Puroon ja Saareen
Matka jatkuisi siis vetisissä merkeissä.
(8. tammikuuta 2009 kello 23:39 )
drive-in graveyard
ettei tulisi hidasteita, puhumatta pysähdyksistä
Kummallista ajattelin.
Kalmistossa oli kiireellistä
kynttilät sytytetään vauhdissa, nakataan oven raosta kinokseen
siihen kiven viereen.
Ymmärrän toki vanhukset ja sairaat, jotka tarvitsevat kyydin
entä me muut?
Tämä ei voi olla hyvä suunta.
(26. joulukuuta 2008 kello 23:20 )
kauneudestasi
Kauneutesi on niin särkyvää, että kova katse olisi väkivaltaa
tuijotus tekisi tuhojaanKatson sieluusi vain hetken verran
ettei turmio ehdi silmiinii, sinuun
tai sitten olen vain ujo
Tässä tapauksessa
Hengitän hyvyyttäsi ja naurusi neuloo haavojani.
(26. joulukuuta 2008 kello 21:07 )
tragedia
Olipa kerran poika joka oli hyvin iloinen ja hauska
vekkuli veikko
oikea pelle
Pojasta kasvoi pikkuhiljaa mies
Miehessä heräsi unelmia
Hän uumoili päiväkudet putkeen:
laulaja tai näyttelijä
vaikka valokuvaaja
Aikaa kului
Mies puuhaili arkisia ja ajatteli haaveiden menevän ohi
vähän kuin flunssa
– kunhan vain jatkan elämääni
Eräänä päivänä mies meni hautaan ja kuoli
Sen pituinen se
kuin pituusloikka:
Ensin vauhtia
sitten hyppy
ja tasainen liito kuoppaan
Taakse jäi viiva
Nyt mentiin kovaa ja korkealle!
"Hyvä suoritus!" hurrasi taivaallinen valmentaja
ojensi trippimehun
hyvin syöneelle, elämänkin syöneelle
janoiselle sankarille
Mies kääntyi kuopassaan
pyyhki hikeä ohimolta
pyöritteli silmiään
Unohdinko jotain?
(5. joulukuuta 2008 kello 0:40)
vekkuli veikko
oikea pelle
Pojasta kasvoi pikkuhiljaa mies
Miehessä heräsi unelmia
Hän uumoili päiväkudet putkeen:
laulaja tai näyttelijä
vaikka valokuvaaja
Aikaa kului
Mies puuhaili arkisia ja ajatteli haaveiden menevän ohi
vähän kuin flunssa
– kunhan vain jatkan elämääni
Eräänä päivänä mies meni hautaan ja kuoli
Sen pituinen se
kuin pituusloikka:
Ensin vauhtia
sitten hyppy
ja tasainen liito kuoppaan
Taakse jäi viiva
Nyt mentiin kovaa ja korkealle!
"Hyvä suoritus!" hurrasi taivaallinen valmentaja
ojensi trippimehun
hyvin syöneelle, elämänkin syöneelle
janoiselle sankarille
Mies kääntyi kuopassaan
pyyhki hikeä ohimolta
pyöritteli silmiään
Unohdinko jotain?
(5. joulukuuta 2008 kello 0:40)
The Tibetan Book of the Dead
“When you are born you cried but the whole world is overjoyed. When you die the world cries, but you may find a great liberation.”
“Meaning of journey trough life and death is to seeking the truth and a causing compassion, that’s the way life become meaningful”
ei ole
Kiitän sanoista noista
tänä aikana tummanlaisena
joka sydämeeni viiltoja luo
Katson ulos ruudusta
ja kuulen sen tulevan
eteiseen astuvat ylväästi
nämä kulkurit kaukaisen maan
Apeus astuu peremmäle
kysyy: sopiiko asettua taloksi?
Alakulo
taas tutkiit taskuja
etsien suru uutistaan
Apeus: minä ajan sinut tummille vesille
sieltä sielulles rauhaasi saat,
Alakulo taas kääntäisi kelkkansa
kohti surua soivia porttejaan
Jätän veljekeset kinaamaan kahdestaan
en lähde kummankaan luo
vaan hyppään kelkkaasi lämpimään
joka hyvyyttäs minulle suo.
- Omistettu läheisille.
(22. marraskuuta 2008 kello 15:15)
kesken
Mietin eilen keskeneräisyyttä
kirjaamista ja elämääPitääkö tekstin heti valmista olla
kuin pikamurkinan,
niin suihinsa voi heitellä
kovimpaan kurnintaan
Annan niiden hautua ja turvota
kaikki saa niitä katsella
jos vain halajaa
En peitä niitä pyyhkeillä
kuin mummo pulliaan
vaan annan pankolla turvota
omiksi muotoaan
Kai turhaa olis tukkia
pöytälaatikkoon
muutenkin jo ahdasta kynällä
kumeilla
Otin kannaksein
keskeneräisyyttä kirjoittaa saa,
(21. marraskuuta 2008 kello 13:41)
Samaa asiaa pähkää:
"Runous:
sanojen siirtelemistä
keskeneräisyyteni todistus
paperilla.
Keskeneräistä on kyllä kaikki
kaikki ei vain paljastu
käy ilmi niinkuin minä tässä.
Ilmituleminen kauhistaa ihmistä
eläimille sillä ei ole niin väliä.
Siitä voi päätellä meidän olevan melko keskenkasvuista porukkaa.
Sanoa: naurakaa minua
jos se helpottaa oloanne
sitä on taide
Siitä minä aloitan".
- Jarkko Martikainen
torstain ounastelua
kohta viikko saatosta ja tässä touhuilen
eilen illalla hetkähdin kun laskin levollekuvin palasit mieleeni
ja kaiho yllätti
mieli musta seurakseen
kyyneleen tirautti
elämä potkii, varjoaa
silti tarkoikoituksellaan
-uskon niin ja se on hyvä
Leikimme lapsien kanssa krokotiiliä, ensin minä sitten he
ja isänsä katsoi niin
Huomenna on perjantai.
Siskon kanssa lounasteltiin
ounasteltiinkin
hyvästimme haikeat
tai niin ne minä koin
Ahdistus, jännitys sisälläni velloo
moni sanoo: ei se ihme
- se lohduttaa
(21. marraskuuta 2008 kello 13:00 )
Äidille
Äiti
silmäsi ovat väsyneet
puoliksi raollaan
sanoin muille että ne olivat neulat
eivät ne olleet
eivät ne pistäneet
en nähnyt enää sieluasi
tai hätääsi
enkä silmiä jotka olivat
äitini
nyt nukut ja otsallasi ei ole kurttuja
huusit äitiäsi
luojaasi
herra Cohen piti minulle tunnin nöyryydestä
ja opin läksyni
ainakin hetkeksi
Sinä opetat luopumista rakkaasta
ja muistutat kaiken rajallisuudesta
tai rajattomuudesta
kuin ekaluokalla
koulualueen rajat
kierrettiin käsi kädessä
yhdessä
Olet ylittämässä rajaa
en voi
enkä halua sinua estää
"Kahleet putoavat
kyyneleet valuvat
rajaton vapaus siivillensä nousee"
Kiitos Timo K. Mukkalle runosta Kadotettu.
(19. marraskuuta 2008 kello 20:13 )
silmäsi ovat väsyneet
puoliksi raollaan
sanoin muille että ne olivat neulat
eivät ne olleet
eivät ne pistäneet
en nähnyt enää sieluasi
tai hätääsi
enkä silmiä jotka olivat
äitini
nyt nukut ja otsallasi ei ole kurttuja
huusit äitiäsi
luojaasi
herra Cohen piti minulle tunnin nöyryydestä
ja opin läksyni
ainakin hetkeksi
Sinä opetat luopumista rakkaasta
ja muistutat kaiken rajallisuudesta
tai rajattomuudesta
kuin ekaluokalla
koulualueen rajat
kierrettiin käsi kädessä
yhdessä
Olet ylittämässä rajaa
en voi
enkä halua sinua estää
"Kahleet putoavat
kyyneleet valuvat
rajaton vapaus siivillensä nousee"
Kiitos Timo K. Mukkalle runosta Kadotettu.
(19. marraskuuta 2008 kello 20:13 )
tupakka tuumia
Tupakkamiehet ja Sikarimiehet ovat erilaisia.
Tupakkamiehet imevät nopeasti
joskus jopa kaksi - palkeista riippuen.
Sikarimiehet nuoleskelevat
pyörittelevät
haistelevat
ja raapaisevat arvaten tulen
Mutta vielä on eräs erikoisuus:
Pikkusikarimiehet, ristiriitaisin lajissaan
Pienestä rasiastaan kaivavat
peukalon mittaisen
pikkusormen paksuisen
ruskean pahvi kääryleen
ja imevät sen kiireissään kuin sätkän
-keitä te olette?
joku äkää:
-nykyihmisen kuva
(19. marraskuuta 2008 kello 19:46 )
Tupakkamiehet imevät nopeasti
joskus jopa kaksi - palkeista riippuen.
Sikarimiehet nuoleskelevat
pyörittelevät
haistelevat
ja raapaisevat arvaten tulen
Mutta vielä on eräs erikoisuus:
Pikkusikarimiehet, ristiriitaisin lajissaan
Pienestä rasiastaan kaivavat
peukalon mittaisen
pikkusormen paksuisen
ruskean pahvi kääryleen
ja imevät sen kiireissään kuin sätkän
-keitä te olette?
joku äkää:
-nykyihmisen kuva
(19. marraskuuta 2008 kello 19:46 )
Hyve
Oranssi, ilmeisesti muovinen metron istuin ja valkostyroksinen puuceen kartio.
Metron istuimesta lähtee matala ääni, aivan kuin pata rummusta kun sitä kumisuttelee.
Kuulostaako styroksin kolina miltään?
Uteliaisuus on hyve.
(19. marraskuuta 2008 kello 17:35)
Metron istuimesta lähtee matala ääni, aivan kuin pata rummusta kun sitä kumisuttelee.
Kuulostaako styroksin kolina miltään?
Uteliaisuus on hyve.
(19. marraskuuta 2008 kello 17:35)
konekko?
Sillä ei ole pöytätapoja
Se röyhtäilee ja pätkiiyskii ja paukkuu
mokoma romu!
Kiusaan sitä antamalla huikkia
höyryy
kun ei muuta voi
Mikro ei koita kolauttaa
ovella
että lopeta
ja vieressä pannu soimaa kattilaa!
mutta nythän jo eksyin
Avuttomia ovat koneet.
(18. marraskuuta 2008 kello 18:54)
rasiasta asiaa
Hän totesi leikkisästi:
Typerys tuumasin
näillä tavoin maailmamme muutu
Seuraavassa mutkassa sai kritiikkiä
muutti mieltään kuin ei mitään
Katselin häntä
Tyttö oli vaalea
insinöörin puolisko, melko kaunis,
mutta tällainen tekee hermostuneeksi
neuvonsa kuului:
"rasiat asetellaan hyllylle pinoon
niin ettei mehut valu..."
Elikon mehut hirvitti häntä
silti kinnkua poskeensa paiskoi.
(18. marraskuuta 2008 kello 18:40 )
hississä.
Keskipäivä ostoskeskuksessaHermostunut nainen jupisee miehelleen
kuinka voikaan saada ihminen huonoa
lähes kohtalokasta kohtelua
kauppakeskuksessa jossa on sentään seinät ja tyyliä
Hissin pieni kaiutin rapisee:
"Nainen
ostitte osastolta juuri koukkunaulan
anteeksi
koukkuneulan
teitä pyydetään palaamaan osastolle"
-ja tämäkin vielä.
(18. marraskuuta 2008 kello 18:32)
sikarikaupasta
kello kilahtaa
astun sisään
herra oli loppusuoralla
suorittamassa maksuaan
sitten tapahtuu:
pinkka kolikoita ojentuu
herää hämmennys
-tilaisuus tekee varkaan
harhautus huumaavuudesta
sikari vasempaan käteen
suuruudeltaan sama summa oikealla
ja
erotuksen työnnän taskuun
nyt äkkiä ulos!
(18. marraskuuta 2008 kello 18:17)
astun sisään
herra oli loppusuoralla
suorittamassa maksuaan
sitten tapahtuu:
pinkka kolikoita ojentuu
herää hämmennys
-tilaisuus tekee varkaan
harhautus huumaavuudesta
sikari vasempaan käteen
suuruudeltaan sama summa oikealla
ja
erotuksen työnnän taskuun
nyt äkkiä ulos!
(18. marraskuuta 2008 kello 18:17)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)