kahvilassa

Pieni mies astelee sisään reippaasti manselaisimpaan kahvilaan ikinä. Hänellä on päällään tiukat siniset housut mallia pilli. Pieni mies astelee kahvin ja laukun kanssa pöytäni viereen ja tiedustelee lupaa saada istua viereeni verukkeella Mäkkinsä tarvitsee virtaa viereisestä töpselistä.

Pieni mies, olkoon hän nimeltää Ilkka, kytkee virtaletkun seinään ja alkaa puhua. Hän puhuu omaisuudestaan ja siitä kuinka paljon hän saa varastettua välistä myydessään matkoja eräässä matkatoimistossa. Sitten hän kertoo kuinka venäläiset bussikuskit eivät osaa edes suunnistaa omassa kotikaupungissaan Moskovassa, eikä tunne edes kiertoteitä kovimpina ruuhkahuippuina.

Seuraavassa hänen ajatus juoksee Pattayalle ja kuinka rannalta puuttuu kunnollinen yöclubi, jossa on pleksiset lattiat. Ajatus palaa  itänaapuriin ja kuinka he ovat typeriä ja haluavat maksaa paljon riippumatta laadusta. Hän aikookin perustaa Pattayalle ystävänsä kanssa yöclubin jossa on pleksiset lattiat, jotta voi nähdä mitä alemmassa kerroksessa puuhaillaan. Hän korostaa että hän ei tee mitään ilman palkkiota tai etuja.

Odotan

Odotan.
odotan niin että hän katsoisi.
Odotan niin että hän puhuisi ja nauraisi,
tälle Odottajalle kun pysäkit liukuvat ohitse
ajan kanssa
Minä odotan sinua, riudun ja rypistyn.

kuin Kafka

Usvainen poika, kuin Kafka hämärässä.
Tummat hiukset, apeat kasvot, siro suora nenä.
Hänen lapsen kasvonsa ovat yltäpäätä usvassa.
Kun tarkemmin katsoo, ne katoaa koko ajan uudestaan, kuin usva olisi katsojan silmissä.

Niin kasvonsa selvenee heti suunnan muutoksesta.
Pojan katse ajelehtii kaakeleita seinissä, lattiassa, saumoissa, kaakeli-istuimelta kyyhöttäen.

Tuulenpesä

Rakensin tuulelle pesää
taustalla jalas pilivien.
Tietämättä etten sitä osaa
jatkoin yö kasvoillain.

Ovi osui oikeaan suuntaan
itätuulet tukenain
pesän vahvan sain
jatkoin yö kannoillain.

Nyt niityllä istun, latvoihin tähyän
voimat taivaan tunnustan, nöyrästi kumarran.
Katson vaalean tiiran yllä liitävän,
tietäen, paljon enemmän.

Tiennyt poika tää
voimaa tuulen tunnustanut
nyt kulkea saa, yö yöltä
sijan uuden etsiä saa
yöltä sijan uuden etsiä saa.

siniset lapaset

Hän ratkoo virkkaamalla ongelmaa ja minä istun ja yritän lukea kirjaa. ei siitä mitään tule ja sanon että voisimme lähteä jo huomenna. sanon sen niin että rivien välistä voi kuulla muutakin. kyllä hän sen kuule ja tunteekin, mutta virkkaa vain lapasta. lapasista tulee hyvät ja siniset. hän tekee ne minulle. miksi? luulen että hän haluaa olla minulle hyvä. tai sitten hän haluaa virkata jotakin kiinni käsiini. tämä kaikki on hyvin erikoista. virkkaaminen, tekeminen ja valmiin antaminen.

mökiltä

kahvia, kaljaa, sikaria, saunaa, keskittymisongelmia, kulkukissan ruokintaa, mustia kananjalkoja tai siipiä -en tosiaan tiedä, Green wing-sarjan katselua ja naurua, lenkkeilyä, Kafkaa, Beckettiä, Mäkelää.

Äitiuni

Kävelemme kahdestaan kadulla, jonkin veden rannalla. Itken vuolaasti ja halaan lujasti sinua. Sinä pysähdyt ja näytät missä kaikkialla syöpä sijaitsee sisälläsi ja kysyt: miksi itken. Puolustaudun ja vastaan tekeväni surutyötä. Menemme katsomaan uunia jossa sinä palat. Se on kaunis uuni. Se sijaitsee kirkossa ja se on korkea ja juhlallinen. Vastapaatä uunia on aidalla rajattu syvennys jonne palaneiden tuhkat kerätään isoon kasaan jota haravoidaan. Sekin on juhlallinen ja hieno. Edellinen palanut oli ehkä siivooja tai siivoamisesta pitävä henkilö, sillä tuhkakasasta pystyi erottamaan siivous tarvikkeita. Laskeuduitte alas tarkastelemaan tavaroita, sinä ja Anu. Tuhkan alta tosiaan löytyi imurin letku, rikkalapio sekä muita tarvittavia kapineita. Tämä tuhkakinos toimii jonkinlaisena muistomerkkinä kaikille menneille ja siitä pidetään hyvää huolta. Pystyin lopulta itsekin kurkottamaan tuhkaan kaiteen ylitse ja pyörittelin tomua käsissäni.

Seireeni

Kätesi polttaa herkkää ihoani, olet minun takanani ja puhut huumaavia sanoja. Tunnen kylmät vilun väreet nousevat sieluuni saakka ja toimivat kuin huume. Sydämeni on hakannut siitä asti kun tunnisti sinut harvalyöntisestä horroksestaan. Olet hyvin kaunis ja äänesi soi, olet seireeni saakeli! Mutta kieltäydyn, en antaudu enää ihanaan sointiisi ja herään tästä ihanasta unesta.