Mielihaluja

Katselen sikareita kadulla olevasta kaapista,
pyörittelen käsissä ja tunnustelen.
Muut mallit ovat saman hintaisia kuin ennen,
vaan tumma, hyvänmakuinen on kallistunut järjettömästi,
juuri se malli, josta pidin.
Aivan kuin joku pyrkisi salaa vaikuttamaan mielihalujeni toteutukseen.

Maan loppu

Sain kuulla, että maan loppu tulee: planeetta osouisi palloon.
Istuin liikkuvassa kulkuvälineessä – juna kai – ja katsoin kun pieni aurinko kulki maan ohi keltaisena pallona musta avaruus
kertoen: kohta se tulee.
Pahinta oli tietää, että pian tuhoudun.
Liikuin pinnalla ja odotin tulevaa.

Kilpailu

Oli korkea tila.
Meitä oli kaksi akrobaattia ja sateenvarjot.
Sitten lensimme tilassa vuoronperään ja koitimme vaikuttaa yleisöön tempuillamme ja taidoillamme.
Lensin uhkarohkeasti katon rajaan ja heti maan pintaan.
Keksin uusia temppuja tuosta vaan ja olin varma voitostani.
Istahdin odottamaan vuoroani seinustalle ja nainen kysyi minulta: onko tällä laivalla tapahtunut jotain, koska lennät niin vaarallisesti?

Ihmettelen kysymystä. En vastannut, mutta ajattelin, ettei mitään poikkeavaa, tykkään lentää vaan tuolla tavoin. Minulla oli hieman joutoaikaa ja kävelen viereiseen tilaan, jossa Frederik tulee vastaani ja mumisee minulle. En saa selvää, mutta minua olisi kiinnostanut mitä hän koitti sanoa.
Hänen kasvonsa näyttivät turvonneilta, jollain tapaa isolta leivokselta.

Kilpailu jatkui.
Viimeinen tehtävä yllätti minut.
Se oli sanatehtävä, jossa piti keksiä lyhyt runo.
Vastustaja keksi jotain ihan hauskaa ja halveksin häntä, sillä eihän tehtävä liity mitenkään lentotaitoihin ja se ärsytti minua.
Vuoroni tuli ja keksin jotain ankeaa, jopa surullista ja eihän yleisö siitä innostu. Alan herätä ja samalla kuulen, että kilpailijani on voittanut minut.

kaveripohjalla
ystäväpohjalla
pohjalla.