Keskellä yötä pelästyin kun kuulin rahinaa toisesta korvasta tyynyä vasten ja hyppäsin äkkiä ylös.
Aaa, se oli vaan iso oranssi korvatulppa joka rapisi tyynyä vasten, koska se unohtui pesukoneeseen ja kovettui.
Luulin että se on iso koppakuoriainen.

Viime yönä pelkäsin häntä ja pakenin.
Muistin tämän unen liikennevaloissa, jossa perhe odotti ylikulkua.
Isän huusi toiselle pienelle pojalle, niin että se väisti äidin taakse.
Isä vihasi lastaan kovasti.

Kukkiva maa

Maa kuohuu syreenien sinipunaisia terttuja, pihlajain valkeata kukkahärmää, tervakkojen punaisia tähtisikermiä. Sinisiä, keltaisia, valkeita kukkia lainehtivat niityt mielettöminä merinä. Ja tuoksua! Ihanampaa kuin pyhä suitsutus! kuumaa ja värisevää ja hulluksi juovuttavaa, pakanallista maan ihon tuoksua!

Elää, elää, elää! Elää raivokkaasti elämän korkea hetki, terälehdet äärimmilleen auenneina elää ihanasti kukkien, tuoksustansa auringosta hourien - huumaavasti, täyteläästi elää! Mitä siitä, että kuolema tulee!

Mitä siitä, että monivärinen ihanuus varisee kuihtuneena maahan. Onhan kukittu kerta! On paistanut aurinko, taivaan suuri ja polttava rakkaus! Suoraan kukkasydämiin, olemusten värisevään pohjaan asti!

-Katri Vala