linjastossa

Olen ruokalinjastossa, jossa jokainen kauhoo jäätelön kaltaista massaa astiaansa. Välillä taiteilen linjaston pöydällä, aivan kuin olisin jonkun tärkeämmän henkilön tiellä. Massoja on eri värisiä, mustan värinen osuu silmiini ja kauhon sitä hieman kulhooni ja joitakin muita värimassoja. Lopulta aineet kaadetaan suureen uima-allasta muistuttavaan, jossa ne alkaa kuplia ja muuttaa muotoaan. Valot vaihtelevat ympärilläni ja seuraan tapahtumaa ihmeissäni.

Lähden välillä toiseen tilaan, ehkä siksi, että pitkästyn muutosprosessiin. Kun palaan, niin allas on muuttunut herkulliseksi ruoaksi, jota kaikki ovat alkaneet syömään ja ryntään mukaan. Minua häiritsi, koska kukaan ei neuvonut mitä linjastossa ollaan tekemässä ja kaikki olivat hiljaa. Ruoka oli värikästä ja epätodellista.

kahvia ja pullaa

Olin menossa yliopistoluennolle ja mieleni teki kahvia ja pullaa. Menin lähikauppaan ja en löytänyt etsimääni. Menin viereiseen putiikkiin, jonka lattia oli vanha ja asiakkaita oli vähän. Kaupan sisällä oli pieni kahvila. En löytänyt täältäkään etsimääni ja siirryin kolmanteen, joka oli kaupan ja kahvilan yhdistelmä. Siellä oli jonoa.

Yhtäkkiä jono hävisi kun siirryin palvelutiskille. Kapassa oli käytöss itsepalvelu, vaikka sielä oli palvelutiski, kummallista. No, kapusin jakkaralle ja otin pullia korkealla olevasta astiasta. Miksi astia oli niin korkealla? Laitoin yhden suuhun, toinen tippui lattialle ja vieri toiseen kauppaan välioven kautta. Kolmannen laitoin kai paperipussiin ja liikuin tiskille. Kassaihminen kummasteli, koska minulla oli pulla suussa. Sain laskun kolmesta pullasta, kahvista ei veloitettu.