Äiti istuu makkarissa sängyn reunalla ja virkkaa. Sängylle on levitetty vanha kaunis ruudullinen luonnonvalkea päiväpeitto. Astun varovasti sängyn vierelle - en halua häiritä. Pian hän huomaa minut ja jatkaa katse käsitöissään. Pian ymmärrän ettei hän nää minua, sillä silmäluomet ovat kiinni. Äiti virkkaa silmät kiinni.
Odotan ja katselen, kunnes nostaa katseensa neuleesta. Luomien päälle on maalattu silmät mustalla kajalilla. Silmät näyttivät rujosti piirretyiltä nuken silmiltä. Ei, vaan ne olivat kuolleet silmät luomilla. Hän katsoi minua jähmettyneesti - katseessa avuttomuus ja suru oli hyvin läsnä. Katsoin häntä vuorostaan surun täyttämin silmin.
-
Nous taloni yhdessä yössä – kenen toimesta, Herra ties. – Se auttoiko salvutyössä, se Musta Kirvesmies? – On taloni ky...
-
Olen bussimatkalla ja se vei minut muualle kuin sen piti se meni tunneliin ja jäi hissiin ja laskeutui alas, rullaportaiden tavalla, sama...
-
"Elämä ei ole pelkästää iloa ja riemua, se on myös ruusuilla tanssimista" Vesa Vierikko, 58-vuotta "Better pass bo...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti