Kiitän sanoista noista
tänä aikana tummanlaisena
joka sydämeeni viiltoja luo
Katson ulos ruudusta
ja kuulen sen tulevan
eteiseen astuvat ylväästi
nämä kulkurit kaukaisen maan
Apeus astuu peremmäle
kysyy: sopiiko asettua taloksi?
Alakulo
taas tutkiit taskuja
etsien suru uutistaan
Apeus: minä ajan sinut tummille vesille
sieltä sielulles rauhaasi saat,
Alakulo taas kääntäisi kelkkansa
kohti surua soivia porttejaan
Jätän veljekeset kinaamaan kahdestaan
en lähde kummankaan luo
vaan hyppään kelkkaasi lämpimään
joka hyvyyttäs minulle suo.
- Omistettu läheisille.
(22. marraskuuta 2008 kello 15:15)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti