Havaintojako

isä ikääntyy

Isän ryhti oli mennyt kumaraan. Hänelle on kasvanut pitkät, vaaleat, hennot hopeiset hiukset. Hiukset muistuttaa Gandalffia, muu keho on Klonkun kaltainen, rotevampi, jähmeämpi, silti samalla tavalla kalpea. Isä ikääntyy unessa ja todellisuudessa.

linjastossa

Olen ruokalinjastossa, jossa jokainen kauhoo jäätelön kaltaista massaa astiaansa. Välillä taiteilen linjaston pöydällä, aivan kuin olisin jonkun tärkeämmän henkilön tiellä. Massoja on eri värisiä, mustan värinen osuu silmiini ja kauhon sitä hieman kulhooni ja joitakin muita värimassoja. Lopulta aineet kaadetaan suureen uima-allasta muistuttavaan, jossa ne alkaa kuplia ja muuttaa muotoaan. Valot vaihtelevat ympärilläni ja seuraan tapahtumaa ihmeissäni.

Lähden välillä toiseen tilaan, ehkä siksi, että pitkästyn muutosprosessiin. Kun palaan, niin allas on muuttunut herkulliseksi ruoaksi, jota kaikki ovat alkaneet syömään ja ryntään mukaan. Minua häiritsi, koska kukaan ei neuvonut mitä linjastossa ollaan tekemässä ja kaikki olivat hiljaa. Ruoka oli värikästä ja epätodellista.

kahvia ja pullaa

Olin menossa yliopistoluennolle ja mieleni teki kahvia ja pullaa. Menin lähikauppaan ja en löytänyt etsimääni. Menin viereiseen putiikkiin, jonka lattia oli vanha ja asiakkaita oli vähän. Kaupan sisällä oli pieni kahvila. En löytänyt täältäkään etsimääni ja siirryin kolmanteen, joka oli kaupan ja kahvilan yhdistelmä. Siellä oli jonoa.

Yhtäkkiä jono hävisi kun siirryin palvelutiskille. Kapassa oli käytöss itsepalvelu, vaikka sielä oli palvelutiski, kummallista. No, kapusin jakkaralle ja otin pullia korkealla olevasta astiasta. Miksi astia oli niin korkealla? Laitoin yhden suuhun, toinen tippui lattialle ja vieri toiseen kauppaan välioven kautta. Kolmannen laitoin kai paperipussiin ja liikuin tiskille. Kassaihminen kummasteli, koska minulla oli pulla suussa. Sain laskun kolmesta pullasta, kahvista ei veloitettu.

hinnoista

Olin lähettänyt terapiakyselyyn tuntihinnaksi 1300€ ja sain vastaukseksi: onko tämä summa oikea? Vastasin: anteeksi, se on 65€/ kerta.

identiteetistä

Olen yhtyeeni kanssa tilassa ja muut ovat menettäneet uskonsa muusikkouteen. Tämän vuoksi joudun epäsuosioon ja jokin väkijoukko alkaa hyljeksimään seuraani. Olen vähän hämilläni tapahtuneesta ja jään seuraamaan sivusta.

Näen – sanotaan – Sonjaa ja pidän hänestä taas, ennen en niin pitänyt. Rohkaisen häntä musiikin kautta ja olemme taas ystäviä.

Pilvilinna

Rakensin pilvilinnaa
kuulin kuuron tulevan
ropisivat läpi
kuin kuulat ropisevat
ne osuvat.

Tuuli puhalsi linnan etelään
missä matalapaine pysäytti linnani muurit
laskimme riippusillan hiekalle.

Hiekka oli lämmintä ja aallot oli
aika muutoksen, mutta.

Tämä on uusi kotini, johon kulttuuri vaikuttaa
mutta
ei tarvitse säikähtää.

Evoluutio kuljetti linnani tälle rannalle.
Maineeni on pilvilinnojen rakentaja ja minut tunnetaan siitä.
Minun pitäisi säännöstellä, mutta kipusin ja nostin ankkurin.

Nyt menen kaivamaan rannalle, ei minulla karttaa ole.

Kaivan ja löydän
se painaa enemmän kuin shapelini vyöllä.

keikalla

odottelen illan keikkaa yleisön joukossa ja minua jännittää. Selailen kappalemappia ja asettelen aakkoslehtiä oikeille paikoille, jotta löydän kappaleet nopeammin. Kaveri esiintyy tällä hetkellä ja olen positiivisesti yllättynyt, silti arvostelen häntä äänen tuesta, joka ei ole riittävä, koska hän menee kippuralle laulaessa. Mitä vikaa siinä on kysyy musiikkiterapeutti minussa valveilla.

kissoja

Kissat purevat minua kädestä. Otan toisella kädellä otteen yhden suusta ja taivutan sen pois. Suhtaudun kissoihin rauhallisesti, vaikka minua sattuu, aivan kuin ei olisi niiden vika, että he haluavat purra minua. Joku neuvoo, että kissat hellitää otteensa, jos niitä lyö rintaan. En halua lyödä kissoja.

matkalla

Istun junassa matkalla vieraaseen maahan, joka sijaitsee ehkä Hobittilassa, koska puusto on niin vehreää ja maisemat elokuvallisia. Juna ajaa liian kovaa ja minua pelottaa, että se kaatuu loivissa kaarteissa. Ikkunasta näkee korkean metsäisen kukkulan ja laakson jonne juna pysähtyy. Jään tällä asemalla. En ehdi noutaa kassiani toisesta vaunusta, jossa matkatavarat sijaitsee, koska juna jatkaa matkaansa.

Olen vieraassa kaupungissa ja matkatavarani hävisivät juuri. Lähden kävelemään kohti majapaikkaa. Kuulen ulkomaalaisen miehen haukkuvan ohikulkijoita suomeksi, jota ihmettelen. Pääsen majapaikkaan ja se tuntuu heti kodilta. Yhdistän mokkulan koneeseeni ja saan yhteyden Lauraan, joka neuvoo, että netin kautta voi tilata suomeksi puuttuvat dokumentit, jotka jäivät matkatavaroihin. Olen helpottunut.

siivoamista ja polkupyöriä

Olemme siivoojia ja minun vuoroni on ilmeisesti siivota tänään koko tavaratalo. Aloitan imuroimaan, teen perusteellista työtä. Päädyn imuroimaan isäni Audia joka myytiin juuri jollekkin ulkomaalaiselle miehelle. Mies istuu jo ratissa. Imuruoin kojelaudan ja vaihdekepin kangasosat. Auto myytiin vaikkei sitä oltu siivottu. Kysymme mieheltä voisiko hän heittää meidät Vuosaareen paluumatkallaan.

Päädyn jollain tavalla vetämään pitkää polkupyöräletkaa käyräsarvella. Pyörät on kiinnitetty toisiinsa jollakin ja pysyvät pystyssä ilman ohjaajia. Letkan vetäminen on raskasta. Onnistun laskemaan vaihteita sillalla niin, että letkan vetäminen onnistuu.

pakossalla

Ruoka on loppu ja palaamme samaa reittä, jota kävelimme pröystäillen ja viskoen piparkakun palasia tienposkeen. Poimin palaset suuhuni ja palaan sinne mistä olen tullut. Minun on paettava ja huomaan pellossa olevan kapean uoman, kapeamman kuin oja.

Uomassa kelluu kanoottia kapeampi ajokki ja kaksipäinen airo. En muista kolkkaanko kuljettajan, mutta istun ajokkiin ja alan melomaan peltoa. Uoma on luullakseni rakennettu pakoreitiksi tärkeälle henkilölle. Edistyn. Kellun pellossa ja liikun kohti vettä.