Ruusu

Mies tiputti ruusun kampissa tarkoituksella, minä poimin sen.
Kannoin ruusua varoen ajatellen antavani sen vastaantulijalle, jota ei tullut vastaan.

Kävelin baariin, jossa tilasin oluen ja katkaisin varren kahtia.
Asetin sen taskuun tavallaan istumaan.

Ruusu roikkui sieltä, kun istuskelin vinottain kulkureitillä, enkä huomannut ihmisten hipovan kukkaa, kunnes terälehdet olivat tippuneet.

Asetin ruusun tiskille makaamaan. Se kuoli siihen. Kävelin pöytään, jossa nainen kehui mustia, kuluneita silkkihousujani, joissa ei ole taskuja, ja tarjosi oluen. Juttelimme Morrisseysta ja unohdin ruusun.

Lääkärissä

Menin lääkäriin.
Kuulin hänen ruoansulatuselinten kuplivan metrin päästä.
Hän näytti sialta, jolle oli puettu silmälasit ja sininen flanelipaita.
Mietin, mitä sian sisällä tapahtuu, vaikka pitäisi kuunnella, mitä minun sisälläni tapahtuu. En voinut. Sian suolet mongersi ja röyhtäili lähes ääneti.

Ei sika sitä varmasti kuullut, tai oli niin tottunut siihen.
Oloni kävi sietämättömäksi: mitä se oli syönyt, ehkä se on raskaana?
Minäkin olen ollut yhdeksän kuukautta ihmisen mahassa.

Valebasisti

Soitan Pertti Kurikan Nimipäivät-yhtyeessä bassoa.
En osaa soittaa bassoa.

Ensimmäisen biisin jälkeen jota rämpytin, huomasin, että basson kaula oli kartta, johon oli merkitty magneeteilla soitto-otteet. Mutta eihän joka biisin välillä ehdi muuttamaan magneettien paikkoja!

Kun soittotaidottomuuteni huomattiin yleisesti, toista basistia alettiin etsimään puhelimesta.